SARVIJOEN KYLÄSUUNNITELMA 2001
* kts. Vaasan yliopiston tutkimuslaitos, palvelututkimuksia 5/1998
SARVIJOEN KYLÄTUTKIMUS , Mikael Alaviitala
Ikäjakauma 10/01
| kaikki | alle 15 v. | 15 - 26 v. | 27 - 60 v. | yli 60 v. |
100% 403 |
17% (68) |
11% (43) |
45% (182) |
27% (110) |
Palvelut
| Pankki |
| Kauppa 2 kpl |
| Asiamiesposti kaupan yhteydessä |
| Parturi-kampaamo |
| Terveyskeskuksen sivupiste kerran kuukaudessa |
| Seurakunnan kerhotoiminta alle kouluikäisille |
| Kansalaisopiston piirejä kaiken ikäisille |
| Koulu, 3-opettajainen |
Elinkeinorakenne
*
Liikenneyhteydet
| Ruotsinkielinen Långåminne n. 10 km |
| Jurvan keskusta 20 km |
| Vaasa 36 km |
| Seinäjoki 70 km |
| Valtatie 8:lle on matkaa 5km |
| Vaasaan kulkee päivittäin kuusi linja-autovuoroa samoin kuin Jurvan keskustaan. Vaasan seudun seutulippujärjestelmä tarjoaa linja-autolla matkustaville edullisen matkustustavan Sarvijoelta kaupunkiin. |
| Vaasan lentokentälle ajaa henkilöautolla alle puolessa tunnissa. |
| Lähin rautatieasema on Vaasassa, mutta Seinäjoelta on monipuolisemmat yhteydet, joten junamatkustajat liikennöivät tavallisesti Seinäjoen kautta. |
Yhdistystoiminta
| Sarvijoen kyläyhdistys ry rekisteröitiin 1997, mutta se on toiminut aktiivisesti jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Kyläyhdistyksen hallinnassa on kylän virkistysalue. Alueella on maauimala, jossa on kaksi uima-allasta, tennis- ja lentopallokenttä ja kylätupa. |
| Kylässä toimii myös Työväenyhdistys Veikkola ry, jonka hallinnassa on kylän keskustassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas työväentalo. |
| Sarvijoella on metsästysseura sekä koulun yhteydessä toimii vanhempainyhdistys, joka järjestää muun muassa koulunjälkeistä kerho-ohjelmaa lapsille. |
| Myös Maamiesseura, Nuorisoseura sekä Maa- ja kotitalousnaiset toimivat kylässä. |
Kylän historialliset erityispiirteet
Sarvijoen kylä on läpi historiansa elänyt läheisessä vuorovaikutuksessa Vaasan kaupungin kanssa. Vaasa on ollut Sarvijoelle luonnollinen asiointi suunta, sillä sinne on ollut tieyhteys jo kauan ennen kuin esimerkiksi Jurvan kirkonkylään.
Kylän merkittävimmät teollisuuslaitokset ovat olleet höyryvoimalla toiminut saha ja mylly sekä Voitila-meijeri. Saha ja mylly olivat merkittäviä työllistäjiä: naisille oli työpaikkoja kylässä ja miehet osallistuivat kuljetuksiin , kun tuotteita vietiin hevoskärryillä Vaasan ja lähiympäristön markkinoille. Sahan ja myllyn omistaja Mylly-Matti oli aikaansa seuraava yrittäjä. Hänen talossaan paloi aggregaatin voimalla Sarvijoen ensimmäinen sähkövalo.
Muilta osin kylän elinkeino pohjautui paljolti maatalouteen. Talollisten lisäksi tarvittiin mäkitupalaisia sekä päivätyöläisiä maa-ja metsätöihin. Kaikki kylän oman tarpeen yli tuotetut maataloustuotteet markkinoitiin Vaasan suuntaan. 1900-luvun laajat muuttoliikkeet ovat näkyneet myös Sarvijoella. vuosisadan alussa muutamat kylän miehet lähtivät Amerikkaan ja palasivat sieltä rikastuneina, rakensivat taloja ja toivat samalla vaurautta koko kylään. 1950 ja 60-luvuilla oli suuntana Ruotsi.
Mutta myös paluumuuttajat ovat osanneet tien Sarvijoelle. Esimerkiksi 1980-luvulla muutti Sarvijoelle suuri joukko perheitä, jotka olivat viettäneet muutamia vuosia muualla, mutta halusivat palata lapsineen perheen isän tai äidin lapsuusmaisemiin.
Yritykset
Kylässä ei ole ainoatakaan teollisuuslaitosta, vaan teollisuustyöläiset käyvät Vaasan ja Jurvan tehtaissa. Kylästä löytyy melko kattava valikoima pienyrittäjiä, esim. kylässä toimivat palveluyritykset, kuten kaupat ja parturi-kampaamo, maansiirto- ja rakennusurakoitsijoita, kennelyrittäjä, ravitalli ja villisikatarha sekä luonnollisesti perinteiset maatalousyrittäjät liitännäiselinkeinoineen.
Ympäristö
Kyläympäristöä on vuosien varrella määrätietoisesti rakennettu viihtyisäksi ja toimivaksi. Koulun läheisyydessä on kylän yhteinen virkistysalue, jossa sijaitsee maauimala, kylätoimikunnan mökki, tennis- ja lentopallokentät. Koulun pihassa olevia kaikkien käyttöön tarkoitettuja leikki- ja kiipeilytelineitä on hankittu kylän yhteisillä ponnistuksilla.
Sarvijoella on melko monipuolinen luonnonympäristö, jonka virkistyskäyttöä olisi mahdollista entisestään vielä lisätä. Talvisin ylläpidetään latuverkkoa, joka johtaa mm. läheiselle Isoonmäen laavulle. Laavu on rakennettu talkootyönä ja on ympärivuotisesti retkeilijöiden käytössä.
Kylässä on kaksi kunnan kaavoittamaa lähes täyteen rakennettua asuntoaluetta. Uusien tonttien tarve on ollut ilmeinen, joten meneillään on uuden kaava-alueen suunnittelu, joka valmistunee syksyllä 2001.
Vapaa-ajanviettomahdollisuudet
| Luontoretkeily, metsästys, sienestys, marjastus |
| Yhdistystoiminta |
| Lasten ja nuorten kerhotoiminta ja sen ohjaaminen |
| Kansalaisopiston piirit |
| Liikunta yhdessä (esim. pelit, kuntoliikunta) tai yksin |
| Eläinten hoito (esim. hevoset) |
Kylän nelikenttäanalyysi
Vahvuudet
| Maantieteellinen sijainti |
| Hyvät palvelut |
Heikkoudet
| Vähän vuokra-asuntoja |
Uhat
| Väestön väheneminen |
| palvelujen väheneminen |
Mahdollisuudet
| Tarjotaan viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Vaasassa työssäkäyville |
| Panostaa palvelujen tasoon ja määrään |
| Harrastemahdollisuudet |
Kylän kehittämissuunnitelmat
Sarvijoella on tehty Leader-rahoitteinen Sarvijoen kylän kehittämishanke, vaihe I, jossa hakijana oli Sarvijoen kyläyhdistys ry. Hankkeen puitteissa toteutettiin Sarvijoen kylätutkimus, joka on ollut pohjana sen jälkeiselle kylän kehittämiselle.
Vuoden 2001 aikana toteutetaan Sarvijoen markkinointisuunnitelmaa (LIITTEENÄ), jonka on laatinut Sarvijoen Kyläyhdistys ry:n johtokunta eli Sarvijoen kylätoimikunta. Markkinoinnin tavoitteena on houkutella kylään uusia asukkaita erityisesti Vaasan suunnasta. Markkinoinnin ja samalla kylän sisäisen tiedottamisen tueksi on Leader-rahoituksen avulla tuotettu omat internet-sivut, jotka sijaitsevat osoitteessa www.sarvijoki.net.
”Kylän maantieteellinen sijainti luo mahdollisuuden saada vaasalaisperheitä muuttamaan kylään. Edellytyksenä on, että kylä on asuinympäristönä viihtyisämpi ja turvallisempi kuin Vaasan asuinlähiöt.” *
”Kolme neljäsosaa kyläläisistä oli sitä mieltä, että kylän tulisi panostaa enemmän viihtyvyystekijöihin kuin uusien työpaikkojen järjestämiseen.” *
Kylätutkimuksen tulosten pohjalta on suunniteltu hanke, jonka tavoitteena on parantaa kylän viihtyvyyttä niin kyläympäristön kuin kylää ympäröivän luonnonympäristönkin osalta. Hankkeen aikana on tarkoitus kohentaa kyläyhdistyksen hallinnassa olevaa virkistysaluetta, kylän läpikulkutien yleisilmettä tyylikkäillä bussipysäkeillä sekä rakentaa lähimetsään retkeilyreitti, jonka varrella on laavu ja kota kaikkien kyläläisten käytössä.
LIITTEET
SARVIJOEN KYLÄTUTKIMUS , Mikael Alaviitala
Vaasan yliopiston tutkimuslaitos, palvelututkimuksia 5/1998
Sarvijoen markkinointisuunnitelma 2001
Sarvijoen Kyläyhdistys ry