Syksyllä 1953 elettiin monessa kodissa Sarvijoella jännittäviä aikoja, kun 15 pientä ekaluokkalaista aloitti koulunkäyntinsä Sarvijoen kansakoulussa. Syksy kuljettiin kirjojen ja eväspullojen kanssa vielä vanhaan punaiseen puukouluun. Myöhemmin samana syksynä vietettiin uuden suuren kivikoulun vihkiäisiä.

Tasan 50 vuoden päästä koulun aloittamisestaan luokka kokoontui Seppo ja Aino Närvän Pitkääntupaan Tampsinmaahan maittavan ruoan äärelle muistelemaan kouluaikoja ja kertoilemaan kuulumisiansa. Viidestätoista silloisesta ekaluokkalaisesta oli paikalle päässyt 10, kahden luokkatoverin muistoa kunnioitettiin hautausmaakäynnillä.

Uuden kansakoulun valmistuminen oli suuri tapaus syksyllä 50 vuotta sitten. Ekaluokkalaisillakin oli oma osuutensa vihkiäisjuhlassa. Aira Ristimäki (nyk. Talvitie) lausui juhlassa kauniin ja monisäkeistöisen vihkiäisrunon, joka oli tehty tilaisuutta varten.

- Koko perhehän sen osasi ulkoa. Itse en vielä osannut lukea, joten muiden piti sitä minulle opettaa, kertoi Aira luokkakokouksessa luettuaan esitysrunonsa jälleen kerran. – Lavittallahan sinä silloin seisoit, että edes pää näkyi yleisölle, luokkakaverit muistelivat.

50 vuoden takaisia koulumuistoja verestettiin valokuvien ja tarinoiden voimin.

- Kylläpä maailma onkin mullistunut 50 vuodessa! Tuskin tulee enää toista samanlaista kehityksen ajanjaksoa, totesivat luokkakokouksen puuhanaiset Liisa Ristimäki ja Anna-Maija Pöllänen muisteltuaan kouluaikojaan ja harrastuksiaan. Eipä silloin katseltu lastenohjelmia, tietokonepelien palaamisesta puhumattakaan, Markus-sedän lastentunti oli elämys perheissä, joissa oli jo radio.